Kuvataideterapiasta on hyötyä monenlaisille ihmisille. Kun taiteen tekemistä taideterapiassa verrataan taiteeseen muissa konteksteissa, merkittävän eron tähän tekee asiakkaan tai asiakkaiden ja terapeutin välinen suhde. Taiteen tekeminen terapiassa eroaa suuresti esimerkiksi piirtämisestä kuvaamataidon tunnilla tai yksin. Terapiatilanne on erityislaatuinen, suojeltu tilanne, jossa terapeutti rakentaa sellaisen fyysisen ja psyykkisen tilan, missä asiakas tai asiakkaat voivat kokonaisvaltaisesti tutkia, avartaa ja ymmärtää itseään taiteen avulla.

edut Taideterapiaan kuuluu olennaisena osana myös taidetöistä ja prosessista puhuminen, joka yleensä johtaa tärkeiden asioiden käsittelemiseen. Taidetöiden konkreettisuus helpottaa niistä keskustelemista. Keskustelussa kuvan tekijälle yleensä avautuu uusia näkemyksiä itseen ja omaan elämäntilanteeseen. Kuviin on mahdollista palata myöhemmin ja terapiasarjan aikana syntyneiden taidetöiden myöhempi tarkastelu mahdollistaa kehityksen havaitsemisen.

Kuvataideterapiassa taidetta käytetään myös sanattoman vuorovaikutuksen välineenä. Tämä on tärkeää henkilöille, joiden verbaalinen kommunikointikyky on syystä tai toisesta heikkoa, ja taideterapia voi auttaa myös niitä, jotka puhuvat liikaa.

Kuva on usein tarkempi kuvaus tunteista kuin mitä sanat voivat olla, ja kuvan avulla pystytään tavoittamaan ja kuvaamaan kokemuksia, joita on vaikeaa ilmaista sanoin. Taiteen tekemisen prosessi auttaa ihmisiä tulemaan tietoisemmiksi aiemmin tukahdutetuista tai tiedostamattomista tunteista sekä saamaan selkeyttä sekaviin tunteisiin. Taideterapia auttaa ihmisiä myös vapauttamaan tunteita, kuten vihaa ja aggressiota, ja tarjoaa turvallisen ja hyväksytyn väylän käsitellä ei-hyväksyttyjä tunteita.edut
edutTaideterapiaa voidaan käyttää myös auttamaan aikuisia löytämään uudelleen kyvyn leikkiä, mikä johtaa luovuuteen ja terveyteen. Lähes jokainen on piirtänyt, maalannut tai tehnyt muunlaista taidetta lapsena ja voi yhä tehdä sitä, jos häntä rohkaistaan unohtamaan ajatus, että kuvien pitäisi olla taiteellisesti “oikeanlaisia”.

Taiteen tekeminen vaatii aktiivista osallistumista prosessiin, mikä auttaa aktivoimaan henkilöitä, jotka ovat tottuneet tekemään hyvin vähän itse. Ryhmätilanteessa taideprosessi on yksi keino tasapuolistaa osallistumista; jokainen osallistuu toimintaan samanaikaisesti omalla tasollaan.

Lähteet:

Liebmann, M. 2004. Art Therapy for Groups. A handbook of themes and exercises. 2. painos. New York: Routledge.
Mantere, M-H. 1991. Mielen kuvat. Kuvallinen ilmaisu terapeuttisessa kontekstissa. Helsinki: VAPK-kustannus.
Saarelainen, R. 2002 Taideterapia yhdistää älyn ja tunteen. A-klinikkasäätiö. Tiimi 2002 (5). http://www.a-klinikka.fi/tiimi/arkisto/2002/502/taideter.htm 23.3.2003.

edut

Terapiakuvien valokuvaus:
Sivupalkin kuva ja sivun ylin kuva: Laura Viinamäki
Sivun toinen ja kolmas kuva: Janne Laaksonen
Sivun alin kuva: Joni Töyrylä

Lähdeluettelo

Sivuston tiedot:

Pulli M. 2006. Humanistisesti suuntautunut kuvataideterapia. Verkkosivustoprojekti humanistisesti suuntautuneesta kuvataideterapiasta. Opinnäytetyö. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, luovien terapioiden suuntautumisvaihtoehto, kuvataideterapia. Kevät 2006.

Sivustoa on viimeksi päivitetty 25.7.2007. Sivustoa koskeva palaute ja yhteydenotot: info(at)hopeakyyhky.fi